Kohoava kustannustaso vaikeuttaa korkeakoulujen toimintaa ensi vuonna

Korkeakoulujen rahoitus ensi vuodelle uhkaa jäädä kohoavien kustannusten vuoksi liian pieneksi. Korkealla jylläävä inflaatio lisää korkeakoulujen menoja jo nyt, eikä tilanne näytä helpottavan ensi vuonna.  Muun muassa Suomen Pankki arvioi elokuun talouskatsauksessaan hintojen nousevan edelleen. Osuuspankkiryhmä ennusti kuluttajahintojen ja ansioiden nousevan ensi vuonna noin 4 prosenttia.

Yleistä kustannustason muutosta korkeakoulujen menoissa kompensoidaan niin sanotuilla ammattikorkeakoulu- ja yliopistoindekseillä. Indeksit huomioivat yleisen ansiotason nousun lisäksi muun muassa yleisesti kohoavat energia- ja rakentamiskustannukset. Valtiovarainministeriön elokuisessa budjettiesityksessä korkeakoulujen kustannusten nousuksi ensi vuodelle on arvioitu 2,4 %.

Korkeakoulut ovat huolissaan siitä, että ministeriön ennuste hintojen noususta on selvästi alhaisempi kuin viimeisimmät ennusteet näyttävät. Sivistystyönantajat, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry esittävätkin, että valtiovarainministeriö päivittää hallituksen ensi vuoden budjettineuvottelujen pohjaksi uusimmat mahdolliset talousennusteet, jotta budjettiesitys vastaa mahdollisimman hyvin ensi vuoden tilannetta.

Pidemmällä tähtäimellä korkeakoulut eivät kärsi tai hyödy liian suureksi tai pieneksi osoittautuneista vuosiennusteista. Liikaa maksetut indeksit vähennetään ja vajaiksi jääneet indeksit hyvitetään myöhempien vuosien budjeteissa toteutuneiden ansiotaso-, kuluttajahinta- ja tukkuhintaindeksien mukaisesti. Vuonna 2023 vuonna ongelmaksi uhkaa muodostua ennakoitua suurempi inflaatio, mistä aiheutuvien kulujen kattamiseen korkeakouluista ei välttämättä löydy puskureita, ja ero ennusteen ja toteuman tasataan vasta 2025. Panostuksia koulutukseen ja TKI-toimintaan tarvitaan kuitenkin nyt, ei vasta kolmen vuoden päästä.

Akuutin tilanteen lisäksi korkeakouluissa maksetaan myös niin sanottua koronavelkaa. Tämä tarkoittaa panostamista opiskelijoiden hyvinvointiin sekä tukemista opiskelijoita viivästyneiden opintojen kanssa. Samaan aikaan rakennetaan uusia pedagogisia käytänteitä etä- ja läsnäopiskelun yhdistämiseen. Uudistaminen on välttämätöntä, jotta voidaan ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Kohoava kustannustaso vaikeuttaa korkeakoulujen toimintaa ensi vuonna