Laatu kehittyy ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta seurataan kansallisesti kolmella mittarilla: opiskelijatyytyväisyydellä, työllistymisellä sekä laadullisella työllistymisellä. Ne vaikuttavat suoraan myös korkeakoulujen rahoitukseen, joten korkeakouluilla on selkeä kannuste vahvistaa mitattuja tuloksia. Valmistumassa olevilta opiskelijoilta on kerätty palautetta vuodesta 2015 lähtien. Ammattikorkeakouluissa mittareiden tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus jaetaan yhdeksän mittarin perusteella. Niistä kolmella mitataan opetusprosessiin liittyvää laatua: opiskelijapalautteella, työllistymisellä sekä laadullisella työllistymisellä. Näistä viimeistä, laadullista työllistymistä, on seurattu vasta kahden vuoden ajan, mutta opiskelijapalautteesta ja työllistymismittarista on saatavilla usean vuoden aikasarjat. Tässäkin kirjoituksessa käytetyt tiedot on kerätty opetushallinnon avoimesta Vipunen tietopalvelusta, jossa itse kukin voi käydä tutustumassa suomalaisen koulutusjärjestelmän tuloksiin.

Opiskelijapalaute

Opiskelijapalaute kerätään valmistumisvaiheessa olevilta opiskelijoilta. Siinä kartoitetaan laajasti heidän näkemystään opintojensa etenemisestä sekä niiden antamista työelämävalmiuksista. Kaikilla valmistuvilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla on työelämäkokemusta vähintään harjoittelujen kautta ja useimmiten jo monen vuoden työhistoria, joten palautetta osaamisen sopivuudesta työelämään voidaan pitää kohtuullisen relevanttina.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa on kasvanut tasaisesti vuosien 2015-2019 välillä. Kuvaajassa 1 on listattu perustutkintojen ja ylempien AMK-tutkintojen sekä suurimpien koulutusalojen perustutkinto-opiskelijoiden palautteet.

Kuvaaja 1: Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijapalautteet 2015-2019. Mittarin skaala on 1 = tyytymätön, 7 = erittäin tyytyväinen. Lähde: vipunen.fi

Muutokset tuloksissa eivät ole suuria, mutta muutosten suunta on selkeästi nähtävillä. Kulttuurialaa lukuun ottamatta opiskelijatyytyväisyys on kasvanut tasaisesti viimeisinä vuosina, ja myös sosiaali- ja terveysala on onnistunut kääntämään suunnan kasvuun 2017 alkaen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ovat selkeästi tyytyväisimpiä koulutukseensa, mikä osaltaan tukee näkemystä koulutuksen arvostuksen reippaasta kasvusta.

Työllistyminen

Toinen ammattikorkeakoulutuksen laatua mittaava tekijä on työllistyminen. Tilastokeskus kerää siihen tiedot opiskelijoiden työmarkkinatilanteesta vuosi heidän valmistumisensa jälkeen. Kuvaajassa 2 oleva käyrä kuvaa niiden opiskelijoiden osuutta, jotka ovat joko täysipäiväisesti töissä tai jatko-opiskelemassa vuosi valmistumisensa jälkeen.

Kuvaaja 2: Sininen käyrä: Työlliset tai jatko-opiskelevat AMK:sta valmistuneet vuosi valmistumisen jälkeen osuutena kaikista valmistuneista, lähde: www.vipunen.fi. Punainen käyrä: Suomen työllisyysaste, lähde findikaattori.fi, työllisyysaste.

Kuten kuvaaja 2:sta nopeasti näkee, 2010-luvun alkupuolella ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyys heikkeni tasaisesti, etenkin suhteessa kansalliseen työllisyystasoon. Talouden elvyttyä 2015 lähtien kehitys on kuitenkin kääntynyt nousuun vielä nopeammin, ja tällä hetkellä useimmilla AMK:n kouluttamilla aloilla ongelmana on pikemminkin osaajapula kuin heikko työllistyminen. Myös tämä tilanne antaa osviittaa siitä, että ammattikorkeakoulututkinnon tuomalla osaamisella on selkeää työmarkkina-arvoa.

Laadullinen työllistyminen

Kahden edellä mainitun mittarin lisäksi vuonna 2021 käyttöön otettavassa rahoitusmallissa on uusi mittari, eli laadullinen työllistyminen. Sillä halutaan seurata sitä, onko tutkinto johtanut työllistymiseen halutulla alalla ja sellaisella asiantuntijuuden tasolla, mihin opiskelija on opintojensa aikana tähdännyt. Käytännössä mittari perustuu viisi vuotta valmistumisen jälkeen tehtävään kyselyyn, joka on hyvin samankaltainen valmistumisvaiheen opiskelijatyytyväisyyskyselyn kanssa, paitsi että mittarin skaala vaihtelee välillä 1 = tyytymätön ja 6 = erittäin tyytyväinen.

Laadullisen työllistymisen valtakunnallinen tulos on ollut kahdella toteutetulla mittauskierroksella sama, eli 4,0, mikä vastaa hieman oletettua parempaa tyytyväisyyttä urakehitykseen. Tulee olemaan mielenkiintoista katsoa muutaman vuoden kuluttua, miten tämä mittari kehittyy ja sitä, seuraako se henkilöiden työllistymistrendiä valmistumisen hetkellä vai ehkä kunkin mittaushetken tilannetta.

Yhteenveto

Rahoitusmallissa käytettyjen mittareiden perusteella vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakoulujen antaman koulutuksen laatu on kehittynyt positiivisesti viime vuosina. 2010-luvun ensimmäisten vuosien talouskurimus ja siitä johtuneet korkeakoulujen rahoitusleikkaukset on saatu haltuun, ja opiskelijatyytyväisyys lähti kasvuun jo ennen vuodelle 2020 tulleita pieniä rahoituksen korjausliikkeitä. 

Paremman työllistymisen takana on todennäköisesti pääosin yleisen taloudellisen toiminnan elpyminen, mutta mikä on takana opiskelijatyytyväisyyden kehittymisessä? Vuoden 2018 AVOP-vastausten perusteella tyytyväisimpiä opiskelijat olivat hyviin harjoittelumahdollisuuksiin, muiden opiskelijoiden kanssa tehtävään työhön, kirjasto- ja tietopalveluihin sekä asioiden ja ideoiden esittämiseen. Kärkiarvosanoille nousivat myös se, että opiskelijat pitivät oppimaansa ammattitaitonsa kannalta hyödyllisenä, ammatillinen kasvu sekä opintoihin käytetyn työmäärän ja opintopisteiden kohtuullisuus.

Valmistumisvaiheen opiskelijoiden antamassa palautteessa on jokaiselle korkeakoululle paljon konkreettista tietoa tarpeellisista kehittämiskohteista. Kansallisella tasolla suurimpina puutteina opiskelijat pitivät alumnien vähäistä käyttöä oppimisen tukemisessa, riittämätöntä yrittäjyysneuvontaa, kansainvälisyyden heikkoa kytkemistä opintoihin sekä riittämätöntä urasuunnittelutukea.

Ammattikorkeakoulujen ohjausmittareiden perusteella voisi sanoa, että työtä on paljon tehtävänä, mutta että tällä hetkellä suunta näyttäisi olevan parempaan päin. Positiivisen kehityksen jatkuminen vaatii tuekseen hyvää kehittämiskumppanuutta opiskelijoiden, työnantajien sekä ammattikorkeakoulujen kesken.

Me ammattikorkeakoulussa olemme kiitollisia kaikesta palautteesta, koska vain se auttaa löytämään aiempaakin parempia toimintamalleja, joilla olemme varmistamassa suomalaisen työelämän menestystä tiukkenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Huippuosaaminen on pienen kansakunnan menestyksen ainoa luotettava lähde, joten pidetään kaikki yhdessä huolta sen ylläpidosta.

Tietopalvelu Vipusessa julkaistuun opiskelijapalautteeseen voi tutustua täällä >>

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Laatu kehittyy ammattikorkeakouluissa