Miltä korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen näyttävät puolueiden vaaliohjelmissa?

Aikuisten jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamisesta ja tutkimusrahoituksen lisäämisestä on laaja yksimielisyys puolueiden vaaliohjelmissa. Nämä tavoitteet kuuluvat myös opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa valmistelemaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:een.

Odotettavissa on, että jatkuvasta oppimisesta nousee tulevan vaalikauden tärkein korkeakouluja ja muuta koulutusjärjestelmää koskettava hanke. Vuoden 2019 alusta voimaan tullut ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakien muutos sisälsi jatkuvan oppimisen tehtävän terävöittämisen. Oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksien laajeneminen edellyttää kuitenkin rahoituspohjan laajentamista.

-Jatkuva oppiminen ei laajene korkeakoulujen nykyistä rahoitusta uudelleen suuntaamalla, vaan tarvitsemme uusia rahoituslähteitä, linjaa Arenen toiminnajohtaja Petri Lempinen.

Useat tahot ja selvitykset nostavat esiin osaamistilien mahdollisuuden jatkuvasta oppimisessa. Selkeitä esityksiä tilien rahoittamisesta ei kuitenkaan ole tehty.

Korkeakouluvisiossa tavoitteeksi on asetettu, että nuorista aikuisista 50 prosenttia suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää tutkintojen määrän ja siten koulutuksen voimavarojen lisäämistä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittaminen halutaan korkeakouluvisiossa nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Asiasta on laaja yksimielisyys, mutta selkeitä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi on esillä vähemmän. TKI-rahoituksen nouseminen edellyttää uusia yksityisiä investointeja.

Osa puolueista lupaa korkeakoulujen perusrahoitukseen lisäyksiä. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitot lupaavat suoraan palauttaa rahoituksen indeksikorotukset. Ammattikorkeakouluindeksi on ollut jäädytettynä vuodesta 2012.

Indeksijäädytys kuristaa ammattikorkeakouluja jatkuvasti, kun rahoitus jää jälkeen kustannustason noususta, Lempinen toteaa. Indeksikorotusten palauttaminen on Arenen tärkeimpiä tavoitteita kevään hallitusohjelmaan.

Arenessa tehty kooste korkeakoulutusta, tutkimusta ja jatkuvaa oppimista koskevista tavoitteista ja lupauksista on luettavissa täältä.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Jo lähes neljännes ylemmistä korkeakoulututkinnoista suoritetaan ammattikorkeakouluissa 

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK) suoritettiin vuonna 2023 yhteensä 5 244,...

Webinaari: Arenen kestävän ja vastuullisen TKI-toiminnan kriteeristö 29.4.

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassa (2020) kaikki ammattikorkeakoulut...

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Miltä korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen näyttävät puolueiden vaaliohjelmissa?