Miten Suomi tekisi ammattikorkeakoulujen kaltaisen tuottavuusloikan?

1181
Photo by micheile dot com on Unsplash

Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet siihen, mihin muu Suomi ei eli tuottavuuden kasvattamiseen. Suomen työn tuottavuuden kasvu 2022 oli 0,2 prosenttia (Global Innovation Index, 2022). Olimme maavertailussa sijalla 84, ja tilanne ei ole parantunut finanssikriisin jälkeen. Heikko tuottavuus on Suomen suurimpia haasteita myös kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella.  

Parantaakseen tilannetta Suomi aikoo nyt käyttää tutkimukseen ja kehittämiseen aiempaa enemmän rahaa. Lisäraha onkin saatava tukemaan paremmin tuottavuuden kasvua. Kansainvälisessä vertailussa Suomen tieteellinen vaikuttavuus on vain keskivertoa ja tilanteen parantamiseen on löydettävä uusia keinoja.  

Tarvitsemme sekä lisää korkeammin koulutettua, paremmin tuottavaa työvoimaa että lisää soveltavaa – ja käytännössä sovellettavaa – tutkimusta. Uutta tietoa tuottavat ja soveltavat ihmiset. Tutkimuspanokset valuvat hukkaan ilman osaajia. 

Ammattikorkeakoulut ovat vastanneet huutoon jo pitkään. Vuonna 2021 tutkintoja suoritettiin 25 prosenttia enemmän kuin 2011 samalla vaikka rahoitustaso laski reaalisesti 200 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksen tuottavuus kasvoi vuosien 2011 ja 2021 välillä 58 prosenttia. Samaan aikaan myös TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen volyymia on kasvatettu merkittävästi, toteaa Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsen, rehtori Vesa Taatila.   

Osaajapulan lisäksi toinen ydinkysymys on uuden tiedon käyttö yhteiskunnassa, sillä vasta siitä syntyy uuden tiedon vaikuttavuus. Business Finlandin ja Suomen Akatemian arvioinneissa on todettu, ettei T&K-rahoitusjärjestelmämme tue riittävästi tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistä soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.  

Kriittistä on korjata soveltavan tutkimuksen ja sen hyödyntämisen tutkimusrahoituksessa tehdyt virheet. T&K-rahoitusta tulee suunnata nykyistä enemmän yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Koulutusorganisaatiot huolehtivat osaamisen ja tiedon kierrättämisestä. Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali erityisesti pk-yritysten T&K-työn vahvistamisessa. 

Sivistyskatsauksessa sekä parlamentaarisessa valvonnassa syntyneessä T&K-rahoituksen suunnitelmassa nähdään tarve tohtorikoulutuksen lisäämiselle. Määrän lisäksi nykyistä useamman tulisi työllistyä yksityiselle sektorille. Suomen T&K-henkilöstöstä vain 20 prosenttia on suorittanut tutkijankoulutuksen (tohtori, lisensiaatti). Yrityssektorilla T&K-työtä tekevistä vain 7 prosenttia on tutkijankoulutettuja (Tilastokeskus). Osuus on kasvanut erittäin hitaasti.  

Tohtorikoulutusta on kehitettävä työelämärelevantimmaksi ja koulutusta lisättävä aloilla, joista työllistytään yrityksiin. Ammattikorkeakouluilla ja sieltä valmistuneilla on myös paljon mahdollisuuksia tohtorikoulutuksen kehittämisessä, ja tämä potentiaali on toistaiseksi lähes täysin hyödyntämättä, Taatila sanoo.   

Lukuja ammattikorkeakoulujen työstä ja tuloksista 



Lisätietoja:

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma >>

Sivistyskatsaus kuvaa Suomen koulutus- ja kulttuurisektorin kehitystä viime vuosikymmenien ajalta nykypäivään – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö