Kaksoisroolissa ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana olen huomannut olevani itseni kanssa usein eri mieltä. Rehtorin roolissa voin haaveilla paremmasta tulevaisuudesta. Toimitusjohtajana lasken joka asiasta myös eurot. 

Valtion rahoitus korkeakoulutukselle tuskin kasvaa ja niinpä korkeakoulujen on pystyttävä hankkimaan tästä riippumatonta rahoitusta. Tähän on jo vuosia varauduttu korkeakoulujen pääomittamisella.

Vuodesta 2008 vuoteen 2019 mennessä valtio on pääomittanut korkeakouluja 1 161,3 milj. €. Tuosta summasta yliopistoja 1 087,3 milj. €. ja ammattikorkeakouluja 74 milj. € Tuosta yliopistojen osuudesta on 1 027,3 milj. € ollut ns. vastinrahallista. Vastinraha tarkoittaa, että yritykset ovat voineet lahjoituksillaan jopa tuplata yliopiston osuutta rahasta. Ammattikorkeakouluja on samana ajanjaksona pääomitettu vastinrahallisesti 24 milj. (OKM 27.6.2018. Valtion pääomittamiset yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin vuosina 2008–2019.)

Yliopistot ovat rahansa ansainneet. Ammattikorkeakouluni taloudesta vastaavana, mietin sektorin mahdollisuuksia vahvistaa autonomiaansa pääomittamisen kautta. Tähän OKM myös viittaa kirjoittamalla ”yliopistojen pääomittamisella on yliopistojen taloutta ja itsenäisiä toimintamahdollisuuksia vahvistava vaikutus pitkällä aikavälillä”. Lisäksi mainitaan, että ”yliopistot voivat käyttää toimintaansa ainoastaan näiden pääomien tuottoja”. Ja että ”Valtion yliopistoille osoittamista pääomittamiseristä voidaan arvioida saatavan viiden prosentin vuotuinen tuotto”.

Tulosta syntyy. Vipunen paljastaa, että yliopistojen sijoitukset ja arvopaperit yhteensä ovat vuoden 2020 tietojen mukaan n. 3 835 milj. € ja niiden vuotuinen tuotto n. 146 milj. €. Vastaavat luvut ammattikorkeakouluilla ovat sijoituksina n. 399,7 milj. € ja niiden tuotot n. 9, 7 milj. Luvut antavat kuitenkin kuvaa siitä, millaiset edellytykset OKM riippumattoman rahan hankintaan on toimijoille vuosien saatossa luotu.

Pääomittamisen kautta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on luotu erilaiset edellytykset OKM:stä riippumattoman rahan hankintaan. Jälleen kerran ja parasta aikaa yliopistoja on päätetty pääomittaa Sitran varoista erotetulla 100 milj. €:lla. Myös tämä pääomitus on osittain sidottu yliopistojen omaan varainkeruuseen.

”Tätä teemme rakkaudesta lajiin, mutta siihen tarvitaan myös rahaa.”

Syntyneestä tilanteesta seuraa ammattikorkeakoulujen syvempi riippuvuus valtion rahoituksesta ja pienempi mahdollisuus hankkia toivottua ulkopuolista rahoitusta. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat valtion vipurahaa, jotta elinkeinoelämä näkee lahjoituksensa auttavan oikeasti ammattikorkeakoulua.  

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kasvattavat Suomen osaamista merkittävän osin. Tätä teemme rakkaudesta lajiin, mutta siihen tarvitaan myös rahaa. Pidetään jatkossa huolta, että rakkauden ohella rahaa on myös ammattikorkkeoulusektorilla.

Kari Ristimäki
Rehtori, toimitusjohtaja
Centria-ammattikorkeakoulu Oy