Strategisella otteella kohti yhä vahvempia ammattikorkeakouluja

207

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti, ja kehitys kulkee yhä kunnianhimoisempaan suuntaan.

Kehitys vaatii tahtoa, visiota ja pitkäjänteisyyttä. Uskoa johonkin, joka ylittää annetut rajat. Uskoa ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Se vaatii myös uskallusta tarttua tilaisuuksiin, joita tulee. Mutta pitää osata tarttua vain niihin tilaisuuksiin, jotka vahvistavat visiota.

Strategiapohjainen osaamisen kehittäminen on ollut oman ammattikorkeakouluni kehittämisen ydin. Se tarkoittaa vahvaa strategista, tavoitteellista otetta ja siihen liittyviä epämieluisiakin valintoja – poisvalintoja. Jatkuvaa toimintojen profilointia ja osaamisen kehittämistä. Meillä se tarkoittaa myös järjestelmiä, jotka yhdistävät henkilökohtaiset tavoitteet korkeakoulun tavoitteisiin, sekä osaamisen arviointia ja henkilöstön kehittämisohjelmia. Voisi varmaan sanoa, että ammattikorkeakoulussa korostuu korkeakoulun autonomia, kun toisessa korkeakoulusektorissa eli yliopistoissa korostuu yksilön autonomia.

Huolimatta siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus on tuskastuttavan heikkoa, kehityksen ajurina on tulenpalava tahto rakentaa työelämälle hyödyllistä korkeakoulua sekä koulutuksessa että sitä tukevassa tutkimuksessa. Ajallaan valmistuneiden määrät ovat kasvaneet jyrkästi, ja ylempien korkeakoulutukintojen määrä on kasvanut. Olemme osallistuneet koulutuksen lisäystalkoisiin, jatkuva oppiminen on dna:ssamme ja koulutus perustuu tutkimus-, kehittämis-ja innovaatiotoimintaan.

Kansainvälisyyden rintamalla ammattikorkeakouluista on tullut vahvoja toimijoita EU-komission valitsemissa verkostopohjaisissa Eurooppalaisissa yliopistoissa, joihin työelämätoimijat vahvasti kytkeytyvät. Osaamisen vienti on monelle ammattikorkeakoululle vahvaa liiketoimintaa, jossa voitot perinteisistä kansainvälisistä korkeakouluista (esim. Cambridge) eivät ole enää harvinaisuuksia. Lukukausimaksullinen koulutus on avannut uuden mahdollisuuden terveelle kasvulle ja oman osaamisen kehittämiselle. Suurin osa amkeista kasvaa ja kehittyy jo täysin lukukausimaksuin rahoitettuna toimintana.

Tässä valossa on hämmentävää, että meillä halutaan rajoittaa kehitystä eurooppalaisittain kotikutoisilla nimikkeillä. Puhumme ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista sen sijaan, että puhuisimme eurooppalaiseen tapaan maisterista. Meillä on yliopettajia, kun eurooppalaisissa ammattikorkeakouluissa on professoreja.

Joskus tuntuu vahvasti siltä, että Suomi on jotenkin kangistunut. On kuin meillä olisi taipumus tarrautua opinkappaleisiin ja vanhentuneisiin arvoeriin. Vaikka jokin asia olisi ollut oikea ratkaisu menneisyydessä, se voi sopia huonosti nykymaailmaan. Meidän pitää elää ajassa ja sovittaa kehityksemme muuhun maailmaan, sillä vanhaan kupla-Suomeen meillä ei enää ole paluuta.

Kun katsotaan esimerkiksi saksalaisten ammattikorkeakoulujen kehitystä, tohtoritutkinnot yleistyvät niissä kovaa vauhtia. Tämä on meillekin tärkeä kehityssuunta, jotta amkit voisivat kouluttaa omat opettajansa ja tutkijansa työelämälähtöisestä näkökulmasta. Vielä sitäkin tärkeämpää olisi kouluttaa työelämään ratkaisuhakuisia tohtoreita tekemään tutkimusta ja lisäämään uudistumisvoimaa. Voisipa olla mahdollista, että ammattikorkeakoulujen tohtoritutkinnot olisivat lukukausimaksullisia.

Otetaan siis Suomessa kaikki mahdollisuudet käyttöön, ajatellaan ennakkoluulottomasti ja rakennetaan aidosti osaamispohjaista kilpailukykyä.

Pertti Puusaari
Rehtori
Hämeen ammattikorkeakoulu