STTK ja Arene: Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita

Määrätietoinen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen korkeakouluihin on pitkällä tähtäimellä vastaus Suomen osaajapulaan, STTK ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene arvioivat.

Työelämässä tapahtuvat muutokset lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee. Tarvitsemme laajan kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä ulkomaisten opiskelijoiden hakeutumista ja työllistymistä Suomeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Hallitus on laajentanut kansainvälisen rekrytoinnin Talent Boost-ohjelmaa opiskelijoihin ja osallistanut korkeakouluja sekä ammatillisia oppilaitoksia sen kehittämistyöhön. Ohjelman tavoitteena on luoda käytäntöjä kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseen ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille. Nykyisin noin 5 000 ulkomaan kansalaista suorittaa vuosittain Suomessa korkeakoulututkinnon. STTK:n ja Arenen mielestä määrä pitäisi nelinkertaistaa, ja valmistuneista valtaosa tulisi saada työllistymään Suomeen.

Suomi on kansainvälisille opiskelijoille houkutteleva kohdemaa laadukkaan koulutuksen vuoksi. Lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista suurin osa työllistyy Suomeen. Ammattikorkeakoulujen on määrätietoisesti lisättävät kansainvälisten opiskelijoiden määrää vastauksena pahenevaan osaajapulaan, Arenen puheenjohtaja, rehtori Mervi Vidgrén linjaa. 

Tuore työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 kertoo, että työskentely opintojen aikana ja sosiaaliset verkostot lisäävät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden todennäköisyyttä jäädä Suomeen. Maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät vielä jälkeen suomalaistaustaisista. Lisäksi suomalaistaustaisiin verrattuna maahanmuuttajat joutuvat lähettämään monin verroin enemmän työhakemuksia saadakseen työhaastattelukutsun.

Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat yhteiskunnan investointi, joka maksaa opiskelijan työllistyessä itsensä takaisin. Jos työllistymispolku katkeaa ja opiskelija suuntaa valmistuttuaan ulkomaille, investointi valuu Suomen kannalta hukkaan. Korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden työllistymistä jo opintojen aikana tarjoamalla tehostettuja työelämäpalveluita ja lisäämällä ulkomaisille opiskelijoille tarkoitettujen harjoittelupaikkojen tarjontaa, Antti Palola korostaa.

STTK ja Arene muistuttavat, että koulutuksen järjestäjät tarvitsevat malleja kansainvälistymiseen ja myös yritykset, organisaatiot ja työyhteisöt kaipaavat tukea.

-Valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä tukevat kaikki kontaktit työnantajiin, ja myös harjoittelujaksot ja kesätyöt. Yritykset ja muut työnantajat on otettava koulutukseen kumppaneiksi ja mentoreiksi alusta alkaen, Mervi Vidgrén painottaa.

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakoulut jatkavat rahoituksen nollalinjalla – isot odotukset TKI-rahoituksen kohdentumisesta

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia...

Koulutuksen rahoituksesta huolehdittava myös taloudellisesti vaikeina aikoina

Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu valtion taloutta suuntaavaan kehysriiheensä...

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

STTK ja Arene: Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita