Suomi tarvitsee nyt tutkimuksen ja toimijuuden yhdistäjiä – eli ammattikorkeakouluja

521

Poliittisilla päättäjillä on nyt Suomessa vahva jaettu näkemys, että tarvitsemme lisää rahaa tutkimiseen, kehittämiseen ja innovointiin. Enemmän rahaa siihen on käytettävä sekä valtion että yksityisten yritysten. Valmisteilla on nyt suunnitelma linjauksista pitkäjänteisen T&K-rahoituksen suunnitelmaa varten eli toisin sanoen, miten raha pitäisi allokoida, jotta se palvelisi Suomen hyvinvointia ja elinvoimaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Mitä pitäisi muistaa?

TKI-toiminnan tulokset on saatava tehokkaammin koko yhteiskunnan käyttöön. Tavoite on mahdollista saavuttaa kehittämällä avoimia toimintamalleja sekä parantamalla tulosten jatkohyödynnettävyyttä eri tavoin, myös kaupallisesta näkökulmasta. On varmistettava koko Suomen elinvoima suuntamaalla rahoitusta niin, että se tukee yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Suomeen on luotava uskottavat rahoituskanavat verkostomaiselle TKI-toiminnalle, mikä tukee aidosti myös pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä julkisen sektorin tuottavuuden parantamista. Näin osaaminen kumuloituu alueilla ja toimialoilla. Tämä haaste tunnistetaan sekä Suomen Akatemian että Business Finlandin arvioinneissa.

Ammattikorkeakouluilla on ollut lakisääteinen TKI-tehtävä 20 vuotta, ja tehtävää on jatkuvasti laajennettu. Korkeakoulut ovat tehneet ja tekevät merkittäviä strategisia valintoja nostaakseen kyvykkyyttään palvella työelämää, kehittääkseen koulutustaan sekä hankkiakseen ulkopuolista TKI-rahoitusta. Laaja hanketoiminta on välttämätöntä toiminnan ylläpitämisen kannalta, koska se muodostaa selvästi yli puolet TKI-toiminnan rahoituksesta.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus kansallisista rahoituslähteistä on edelleen vähäistä. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus ei mahdollista TKI-toiminnan suunnitelmallista laajentamista eikä merkittävää yksityisen rahoituksen osuuden nostamista. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta 13 prosenttia on kohdennettu TKI-toiminnan perusteella. Suurin osa ammattikorkeakouluista käyttää tuota rahoitusosuutta tutkintokoulutukseen, kun 2010-luvun massiivisten rahoitusleikkausten vuoksi tutkinto tarjotaan ammattikorkeakouluista nyt puolta edullisemmin kuin kymmenen vuotta sitten.

Ammattikorkeakoulut saavat suurimman osan ulkoisesta rahoituksestaan EU:n rakennerahastoista. Keskeiset kansalliset rahoittajat, kuten Business Finland sekä Suomen Akatemia, eivät rahoita korkeakoulujen ja työelämän yhteistä kehittämistyötä ja TKI-toimintaa, mikä tähtää olemassa olevien teknologioiden ja tutkimustulosten käyttöönottoon ja hyödyntämiseen.

Nykyisellä rahoituksella ammattikorkeakoulut eivät pysty toteuttamaan työelämän tarvitsemalla tavalla lakisääteistä tehtäväänsä palvella alueitaan. Omaleimainen tutkimus- ja kehittämistyö on perusta myös koulutuksen kehittämiselle ja kyvylle tuottaa edelläkävijämäistä osaamista työmarkkinoille. TKI-työ on edellytys myös sille, että ammattikorkeakoulujen tarjoamat jatkuvan oppimisen tuotteet toimivat niille annetussa roolissa työelämän kehittäjinä.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus 2011-2020

Ida Mielityinen
Toiminnanjohtaja
Arene ry