Suomen sulku kuulostaa korvassa jatkosodan viimeiseltä puolustustaistelulta itsenäisen isänmaan ja kansakunnan olemassaolon turvaamiseksi. Niin vakavassa tilanteessa emme onneksi nyt ole. Terminä sulku kuitenkin viestii kansalle tilanteen vakavuutta ja tarvittavien toimenpiteiden tiukkuutta, koronatilanteen nopeasti heikennyttyä rokotusten alkamisesta huolimatta.  

Vuosi sitten maaliskuun alussa 2020 seurasin huolestuneena uutisia koronan leviämisestä ympäri maailmaa ja Eurooppaa. Tunnelmat olivat epäuskoisen odottavia, vaikka todistusaineisto Etelä-Euroopasta jo kertoi kauhutarinaa koronasta. Moni ehkä ajatteli, että Suomi tältä säästyy, koska olemme niin kehittynyt maa.  

Arene sai ensimmäinen selkeän viestin koronan vaikutuksista lauantaina 7.3, kun kuun loppuun ajoitetulle Brysselin matkalle suunniteltu tapaaminen komissaari Urpilaisen kanssa peruuntui. Tiistaina 10.3. päätimmekin perua koko matkan. Samana päivänä HAMK taisi olla ensimmäinen ammattikorkeakoulu, joka keskeytti ulkomaanmatkat, vaihdot ja kansainvälisten vierailijoiden vastaanottamisen. Finnair ilmoitti 2400 lennon peruttamisesta. 

Tilannekuva syveni nopeasti, kun valtioneuvosto torstaina 12.3. asetti 500 henkilön kokoontumisrajoituksen – mikä tänä päivänä kuulostaa hyvin lievältä – ja ulkoministeriö kehotti välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille.  Lisää dramatiikkaa loivat Yhdysvaltain päätös keskeyttää lentoliikenne Eurooppaan ja Finnairin ilmoitus 2400 lennon peruuttamisesta.  

Samana päivänä Arene ja Metropolia päättivät toukokuun AMK-päivien peruuttamisesta. Kotona puolestaan peruutimme matkan Lontooseen jälkikasvua tapaamaan. Arene-yhteisön toistaiseksi viimeiseksi läsnäolotapahtumaksi jäi koulutusvararehtoreiden ja johtajien kokoontuminen Kokkolassa 11–12.3.  

Tilannekuva muuttui nopeasti 

Järjestimme perjantaina 13.3. heti aamusta rehtorikokouksen, jonka jälkeen viestimme pyrkivämme turvaamaan opintojen etenemisen koronasta huolimatta. Ymmärsimme alusta alkaen, että sulkutoimenpiteet tulevat vaikuttamaan opiskelijoiden harjoitteluihin ja kesätyömahdollisuuksiin.  

Kokouksen jälkeen LAB-ammattikorkeakoulu ehti ensimmäisenä tiedottamaan siirtymisestä etäopetukseen.  

Samana päivänä puolisoni sai töihin Italiasta viestin, missä kerrottiin tavarantoimittajan keskeyttäneen tuotantonsa sairaustapauksien vuoksi. Viestistä selvisi, että useiden työntekijöiden omaisia oli jo menehtynyt hoitokapasiteetin riittämättömyyteen. Pysäyttävä viesti tuli Bergamon lähistöltä. 

Viikonlopun aikana alkoi näyttää selvältä, että edessä on kaikkien ammattikorkeakoulujen siirtyminen etäopetukseen. Samalla Arenen toimiston siirtyi etätyöhön. Järjestimme vielä sunnuntaina 15.3 kello 18 rehtorikokouksen, johon osallistui myös johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ministeriö muodostui Arenen keskeiseksi kumppaniksi koronakriisin läpikäymisessä. 

Seuraava viikko osoitti, että olimme ennakoineet tilannetta oikein. Maanantaina 16.3. Suomessa todettiin poikkeusolot, jonka mukaisesti otettiin käyttöön valmiuslain valtuuksia. Aluehallintovirastot päättivät oppilaitosten sulkemisesta ja kaikki koulutus siirtyi etäopetukseen. 

Ensimmäinen haaste oli etäopetuksen laajamittainen järjestäminen. Toinen haaste oli välttämättömän lähiopetuksen ja TKI-toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.  Korkeakoulujen toimintaa ohjasivat halu mahdollistaa opintojen eteneminen ja halu pitää yhteys opiskelijoihin, vaikka kampusten ovet lukittiin. 

Ammattikorkeakoulut olivat yhdessä kehittäneet digipedagogiikkaa yhteisen CampusOnline -verkko-opetustarjonnan tarpeisiin. Nyt nämä opit tulivat tarpeen paljon laajemminkin. Toinen ratkaiseva tekijä oli CSC:n nopea reagointikyky nettiyhteyksien turvaamiseksi. Arenen koulutuksesta vastaavat vararehtorit ja johtajat kokoontuivat joka maanantai jakamaan kokemuksia etäopetukseen siirtymisestä.  

Kevään suurimmaksi ja vaikeimmaksi asiaksi muodostui opiskelijavalintojen toteuttaminen poikkeusoloissa. Ammattikorkeakoulut eivät halunneet lisätä todistusvalintaa, mutta perinteinen tapa valintakokeiden järjestämiseen näytti mahdottomalta erityisesti Uudenmaan sulun aikana. Asiaa käsiteltiin Arenen rehtorikokouksissa ja hallituksessa useita kertoja. Ratkaisuja etsittiin yhdessä ministeriön ja Unifin kanssa. Tehtäväni oli myös pitää SAMOK:n johto ajan tasalla valmistelustamme. 

Valintakokeidenkin osalta ammattikorkeakoulujen vahvuus oli verkostoissa. Olimme jo rakentaneet uuden yhteisen AMK-valintakokeen, jota oli ehditty testata 2019 syksyn yhteishaussa. Tämä järjestelmä mahdollisti niin yhteisen etäkokeen hakijoiden karsimiseksi kuin juhannuksen jälkeiset lähikokeet. Valintakokeiden onnistuminen perustui kokeiden sisältöä tuottavien asiantuntijoiden sekä opintohallinnon ja hakijapalveluiden yhteistyöhön. 

Suomen koronatoimien vuosipäivän aikana tilannekuvamme näyttää muuttuneen. Etätoiminta on uutta normaalia vielä toistaiseksi ainakin kesään asti, mutta huolenaiheeksi on noussut opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi, mitä opintopistekertymät eivät kovin hyvin kuvaa. 

Petri Lempinen
toiminnanjohtaja
Arene ry