Unifi, Arene, SYL ja SAMOK: Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää vuoteen 2030 ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa – vain siten voidaan turvata koulutuksen laatu

Suomen tuleva menestys riippuu siitä, saadaanko työmarkkinoille riittävästi korkean tason osaajia. On arvioitu, että 60-75 prosenttia työmarkkinoiden tulevasta rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulukoulututkinnon suorittaneisiin asiantuntijoihin. Työn nopea murros ja teknologinen kehitys ovat johtaneet siihen, että osaajapula on muodostunut koko maata koettelevaksi ongelmaksi. 

Suomessa on asetettu tavoite, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä osuus on 41 prosenttia, mikä jättää Suomen OECD-maiden keskiarvon (44 %) alapuolelle ja myös muiden Pohjoismaiden taakse. Tilanteen korjaaminen edellyttää, että korkeakoulutusta laajennetaan ja tehostetaan. 

Koulutuksen laajentamisesta tulee käydä laaja analyyttinen keskustelu, jonka pohjalta tunnistetaan ala- ja aluekohtaiset koulutustarpeet. Korkeakoulutuksen tarjoaminen yhä useammalle ja läpäisyn parantaminen eivät onnistu myöskään ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta. Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää pitkäjänteisen, vuoteen 2030 ulottuvan rahoitussuunnitelman. Vain riittävillä resursseilla varmistetaan, että koulutuksen laatu ei laske opiskelijamäärien kasvaessa ja että kaikkia opiskelijoita pystytään tukemaan opinnoissaan.  

Vuoden 2020 talousarvioesitykseen kirjattu kertaluontoinen rahoituksen tasokorotus tai kustannustason nousuun vastaavat indeksikorotukset eivät mahdollista näistä tehtävistä selviytymistä. Niillä vasta paikataan menneiden vuosien leikkauksia. 

Unifi, Arene, SYL ja SAMOK ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa esittämistä tavoitteista tutkintomäärien lisäämiseksi. Ilman lisäresursseja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus suoritettua tutkintoa kohtaan laskee ja koulutuksen laatu kärsii. Siihen ei ole varaa, koska Suomi elää korkeasta osaamisesta. 

Korkeakoulujen rahoituksen pitkäjänteinen parantaminen onkin nähtävä välttämättömänä investointina kilpailukykyyn, korkeaan työllisyyteen ja koko suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan 

Tutkintomäärät sisältävät AMK, YAMK ja ammatillinen opettajakorkeakoulututkinto.
Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Ammattikorkeakouluilla kunnianhimoiset tavoitteet eurooppalaiselle yhteistyölle – Tavoitteet EU-vaaleihin julkaistu

Suomalaisille ammattikorkeakouluille eurooppalainen verkostoituminen on kehittymisen ydinedellytys. Verkostojen kautta...

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Unifi, Arene, SYL ja SAMOK: Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää vuoteen 2030 ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa – vain siten voidaan turvata koulutuksen laatu