Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

639

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.  

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

  • Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
  • Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
  • Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
  • Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry