Viisi tavoitetta TKI-rahoituksen tulevaisuudelle

Pääministeri Sanna Marinin kokoon kutsuman parlamentaarisen TKI-ryhmän työ on käynnistymässä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tulevien vuosien osalta on tärkeää varmistaa yli hallituskausien jatkuva johdonmukainen ja pitkäjänteinen toiminta ja se, että nykyinen hallitus ja sen tulevat seuraajat sitoutuvat julkisten TKI-panosten nostamiseen riittävälle tasolle, jotta vuoden 2030 tavoitteeseen päästään. Tärkeää että eduskuntapuolueet sitoutuvat ja saavat aikaan linjaukset syyskuun loppuun mennessä ja että nykyinen hallitus tekisi sen pohjalta tarvittavat päätökset jo tämän hallituskauden osalta.

Esitämme viisi pääperiaatetta, joiden mukaisesti toimimalla tiede sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat ja Suomi menestyy.

  1. Yhteiskunnan tarvitsema vahva tieteelliseen tutkimukseen perustuva tietopohja rakentuu pitkäjänteisesti. Tieteelle tulee turvata vakaa ja ennakoitava rahoitus. Kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus luo edellytykset tutkimustiedon vaikuttavuudelle ja koko TKI-toiminnalle. Huipputason tutkijat, opiskelijat ja tutkimusintensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä on korkeatasoisimmat tutkimusryhmät, parhaat tutkimusinfrastruktuurit ja edellytykset tehdä tutkimusta.

  2. Suomi tarvitsee vahvan ja monipuolisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän, jotta kykenemme tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Toimiva TKI-järjestelmä edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä ja siten myös sitoutumista toiminnan pitkäaikaiseen ja kasvavaan rahoitukseen. Julkisten panostusten tulee kannustaa myös yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan huomattavasti nykyistä enemmän.

  3. Osaajapula ei saa muodostua kestävän kasvun ja hyvinvoinnin puollonkaulaksi. Korkeatasoinen ja laadukas koulutus kaikilla koulutusasteilla perustuu tutkittuun tietoon ja pedagogiseen kehittämistyöhön. TKI-toiminta, tutkintotavoitteiden nosto ja jatkuva oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat eivät saa kilpailla resursseista keskenään.

  4. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen pitää painottaa laatua, ja sen tulee mahdollistaa erilaiset tutkimussuunnat. Parhaat ratkaisut ja tärkeät alat eivät ole ennakolta julkisten rahoittajien ja poliittisten päättäjien tiedossa.

  5. Rahoitusinstrumenttien ja TKI-politiikkalinjausten pitää tukea TKI-toimijoiden monipuolisia kumppanuuksia. Instrumenttien ja linjausten tulee mahdollistaa yhteistyö niin pk-yritysten kuin globaalien toimijoiden kanssa. Tämän toteutumista auttaa TKI-toimijoiden vahva osallistaminen valmistelussa.

Näitä linjauksia toteuttamalla rakennamme laadukasta, menestyvää ja vaikuttavaa TKI-järjestelmää

Jaa

AMK-päivät 2024

spot_imgspot_img

Tuoreimmat uutiset

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 13.3. ja päättyy...

Ammattikorkeakoulut edellyttävät kansallista korkeakoulupolitiikan johtamista

Orpon hallitus on sitoutunut kehittämään korkeakoulujärjestelmäämme duaalisen mallin pohjalta....

EU:n elinvoima edellyttää lisää panoksia soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen 

Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on vahvistunut...

Avoimen korkeakoulutuksen maksut kolminkertaistuvat – ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen  

Ammattikorkeakoulut suhtautuvat kriittisesti esitykseen avoimen korkeakouluopetuksen enimmäismaksun korotukseen 45 euroon...

Ammattikorkeakoulut ovat jo kantaneet osansa koulutusleikkauksista – huoli Suomen tulevaisuudesta kasvaa

Suomen julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea. Hallitusohjelmassa sovitun,...

Viisi tavoitetta TKI-rahoituksen tulevaisuudelle