Koti Blogi

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemisessa tarvitaan ammattikorkeakouluja

Varhaiskasvatus kärsii kroonisesta osaajapulasta. Vuonna 2018 voimaan tulleessa varhaiskasvatuslaissa korkeakoulutettujen osuutta päiväkotien henkilöstömitoituksessa kasvatettiin kahteen kolmasosaan koko henkilökunnasta. Muutos on entisestään kasvattanut korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen ammattilaisten kysyntää.

Uudessa varhaiskasvatuslaissa sosionomien roolia varhaiskasvatuksen tehtävissä heikennettiin. Aiemmin varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Varhaiskasvatuksen sosionomeille ei uudessa laissa turvattu asemaa päiväkotien henkilöstömitoituksissa, kuten tehtiin varhaiskasvatuksen opettajille.  

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa sosionomin tehtävänkuvaksi maalattiin moniammatillinen työ ja perhetyö eikä sosionomeilla nähty olevan selkeää roolia lapsiryhmissä toimimiselle. Tutkinnot kuitenkin sisältävät laajasti lapsiryhmän ohjauksen, hyvinvointityön, ongelmia ennaltaehkäisevän työn ja sosiaalipedagogiikan oppisisältöjä. Ymmärryksen puute sosionomien osaamisesta näkyy siten myös lain henkilöstömitoituksessa ja koulutustarpeiden arvioinnissa.

Laissa sosionomit menettivät myös uraetenemismahdollisuutensa, kun päiväkodin johtajan pätevyysvaatimuksesi asetettiin kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Tällä hetkellä päiväkodin johtajina toimii paljon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tehneitä sosionomeja. Tämä on luonnollista, sillä YAMK-tutkinto valmentaa juuri tällaiseen johtamis- ja kehittämistyöhön. Päiväkodin johtajaksi haluavan sosionomin olisikin tulevaisuudessa suoritettava sekä kasvatustieteen alempi että ylempi korkeakoulututkinto saadakseen kelpoisuuden, sillä yliopistojen kasvatustieteiden laitokset eivät ole tosiasiallisesti huolineet sosionomeja maisteriohjelmiinsa ilman kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavien yliopisto-opintojen suorittamista. Lakimuutos tukki sosionomeilta uraetenemisen väylät.

Vuonna 2021 sosionomeja valmistui ammattikorkeakouluista 2 367 ja varhaiskasvatuksen opettajia yliopistoista 552. Aiemmin sosionomiopiskelijoista noin neljännes on suuntautunut opintojensa aikana varhaiskasvatuksen tehtäviin. Arenen ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden opiskelijoiden määrä on romahtanut tänä vuonna. Varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneiden määrä on laskenut tänä vuonna noin kolmannekselle vuoden 2018 jälkeen. Varhaiskasvatuslain esitöissä arvioitiin, että osaajatarve ratkaistaan kaksinkertaistamalla varhaiskasvatuksen opettajakoulutus yliopistoissa eikä sosionomikoulutuksen määrää tarvitse lisätä. Arvio kuvaa hyvin, että lain tarkoituksen oli heikentää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa.

On selvää, ettei uuden varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusten saavuttaminen ole mahdollista ilman sosionomien koulutusmäärien kasvattamista ja aseman vahvistamista lainsäädännössä. Rahoitusta on siis kohdennettava myös sosionomikoulutukseen, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön eläköityminen ja alanvaihto on ennakoitua suurempaa. Sosionomien asemaa laissa tulee taas vahvistaa, jotta sosionomiopiskelijat haluavat myös jatkossa suuntautua varhaiskasvatuksen tehtäviin ja työllistyä alalle valmistuttuaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus nimittäin antaa pätevyyden toimia myös muissa sosionomien lakisääteisissä tehtävissä.

Varhaiskasvatuksen osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaankin seuraavia toimenpiteitä:

  • Nopein, yksinkertaisin ja varmin tapa ratkaista kestämätön tilanne on palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Tällöin laissa voidaan luopua varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.
  • Toinen vaihtoehto on muuttaa päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa pykälää (37 §) siten, että kolmasosalla henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus.
  • Päiväkodin johtajaa koskevaa pykälää (31 §) muutetaan siten, että myös sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana. Ylemmät AMK-tutkinnot ovat juuri johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia.
  • Osaajapulan ratkaisu edellyttää myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien kasvattamista. Sosionomikoulutukseen tulisi kohdentaa erillisrahoitusta vähintään 300 aloituspaikan lisäämiseksi ammattikorkeakouluissa. Samoin kuntia tulisi kannustaa ostamaan sosionomikoulutusta tilauskoulutuksena lastenhoitajien koulutustason nostamiseksi sekä mahdollistaa sosionomikoulutuksen ostaminen työvoimakoulutuksena.

Samuli Maxenius

Erityisasiantuntija

Arene ry

Changes in the student admission process, but selections made despite coronavirus

Universities of applied sciences will replace the entrance examinations of this spring’s first joint application process planned for April with admissions based on school performance and selection assignments. This is done in response to Finland’s decision to close its borders as part of the measures to combat the coronavirus pandemic. This decision was made in a rectors’ conference held on Tuesday 17 March.

During this state of emergency, international students would be prevented from participating in entrance examinations in Finland. As travel restrictions and quarantines also apply to a number of other countries, organising the examinations is also no longer possible outside Finland’s borders. Thankfully, the FINNIPS network of Finland’s universities of applied sciences has already previously organised examinations in ten different countries.

Instead of entrance examinations, universities of applied sciences will rely on applicants’ school performance and selection assignments in making selections on candidates applying for foreign-language education. The results of the FINNIPS network’s entrance examinations arranged outside Finland, will, however, be acknowledged in the student selection.

The selection of students based on their school performance will take into account applicants seeking admission based on their matriculation examinations and vocational upper secondary qualifications similarly as in the spring’s second joint application.

Preparations of the selection assignment and an online interview possibly connected with this will continue in the network of managers of academic affairs of universities of applied sciences.

The second joint application process to universities of applied sciences will begin on Wednesday 18 March. More than half of the intake places will be filled based on the applicants’ school performance. If the entrance examination for universities of applied sciences planned for the beginning of June cannot be organised due to the coronavirus epidemic, universities of applied sciences will make some other arrangements for selecting applicants.

CampusOnline ja Savonia – strategista nerokkuutta vai sattumien summa?

Kilsoja amk-kentässä on allekirjoittaneelle kertynyt jo sen verran että varsin harvoin koen tulleeni yllätetyksi, näin pääsi kuitenkin käymään kesän 2019 CampusOnline-tilastojen kolahtaessa sähköpostiin. Eniten suoritettujen opintojaksojen TOP10:ssä oli yhdeksän Savonian opintojaksoa. Kaikkiaan Savonian tarjoamia opintoja suoritettin 18 750 opintopistettä, joka vastaa noin 35 % kaikista kesällä 2019 CampusOnlinessä suoritetuista opintopisteistä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Kesällä 2019 ammattikorkeakoulujen yhteisessä portaalissa oli opintojaksoja tarjolla yhteensä 513. Savonian opintojaksoja opiskelijoilla oli valittavana 40 kappaletta eli hieman alle 8 % kokonaismäärästä. Tämän jälkeen alkoikin varsinainen ilotulitus: kymmenen suosituimman opintojakson joukossa kuusi Savonian opintojaksoa ja joista neljä koko portaalin suosituimpia.

Otsikkoon viitaten olisi tietenkin kiusaus todeta, että kyseessä on pitkäjänteinen strateginen nerokkuus En toki tätäkään täysin sulje pois. mutta ehkä kuitenkin pitkäjänteisyys liittyy enemmän systemaattiseen kehittämiseen ja uskoon valitun linjan jatkuvuudesta. 

Korkeakoulujen välisen opintotarjonnan juuret ulottuvat Savonialla varsin kauas. Ennen CampusOnlinea ja sitä edeltänyttä Turun ammattikorkeakoulun synnyttämää kesäopintoportaalia tarjosimme opintoja usean vuoden ajan ristiin Karelian ja Saimaan-ammattikorkeakoulun välillä. Periaate oli sama, rahaa ei vaihdettu ja byrokratia pyrittiin pitämään matalana – toisin kuin samaan aikaan hiipumassa olleessa Virtuaali-amk –verkostossa.

Opiskelijoiden laaja kiinnostus oman ammattikorkeakoulun tarjontaa laajentavaa opintotarjontaa kohtaan oli jo tuolloin havaittavissa, vaikka tekniset ratkaisut tarjonnan esittämisessä, ilmoittautumisissa, opintojaksoille rekisteröitymisissä ja arviointitietojen toimittamisessa olivat vahvasti kehitysvaiheessa. Tämä yhteinen historia opintojen ristiintarjonnassa pohjusti, että siirtymä koko ammattikorkeakoulukentän kattavaan tarjontaan ei tuntunut kovinkaan isolta hypyltä vaan enemmänkin luonnolliselta jatkumolta.

Toinen selittävä tekijä murskaavien tulostemme takana on ennakkoluulottomat ja kehittymishakuiset opettajat.  Valtakunnalliseen tarjontaan tähtäävien verkko-opintojaksojen toteuttamista on pyritty tukemaan riittävällä resursoinnilla ja tarvittaessa myös lomajaksojen yksilötasoisella rytmittämisellä. Savoniassa on parin vuoden ajan toteutettu työaikasuunnittelussa kokonaisvaltaista suunnittelua, joka varmasti osaltaan on tuonut kaivattuja joustoja.

Erinomaisena tukena on toiminut myös eAMK-hanke, jonka tuottamat koulutukset, materiaalit ja verkko-opintojaksojen laatukriteerit ovat kehittäneet ja yhtenäistäneet CampusOnline-tarjontaa. Savonian kesän 2019 CampusOnline-opinnoista antoi palautetta yhteensä 2066 opiskelijaa. Kysymykseen ”Olen kokonaisuutena tyytyväinen opintojaksoon” vastusten keskiarvo oli 4,3/5 mikä oli myös palautekyselyn kaikkien kysymysten keskiarvo. Ei huono.

Tilastojen mukaan CampusOnline-portaalissa oli kesäjakson aikana kävijöitä kaikkiaan yli 83 000 ja suoritettuja opintopisteitä lähes 54 000. Tämä kertoo ensinnäkin siitä, että opiskelijat näkevät kiinnostavana mahdollisuutena syventää ja laajentaa osaamistaan täydentämällä oman korkeakoulun tarjontaa valitsemalla opintoja yhteisestä tarjonnasta. Toiseksi mahdollisuus opintojen suorittamiseen omaan tahtiin koetaan mielekkäänä.

Opiskelijat ovat tässä suhteessa ilmaisseet mielipiteensä, viesti on selvä ja vahva. Nyt onkin paikallaan kysyä vastaammeko me ammattikorkeakouluina tähän toiveeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Niin meillä Savoniassa kuin monessa muussakin korkeakoulussa esimerkiksi opetussuunnitelmien rakenteet ja jähmeät hyväksilukukäytänteet estävät varsin tehokkaasti CampusOnlinen hyödyntämisen muuna kuin valinnaisia opintoja tarjoavana kesäportaalina. Mikäli portaalia halutaan aidosti hyödyntää ympärivuotisen opiskelun tukena, ajaudutaan väistämättä profiili-ja työnjakokeskusteluihin. Kukahan tuota Pandoran lippaan kantta haluaa raottaa?

CampusOnline on ollut menestystarina. Näin voidaan todeta, vaikka olemme vasta alkumatkassa opiskelijoita laajasti hyödyntävän yhteisen opintotarjonnan rakentamisessa. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta nähtäväksi jää onko meillä näiden hyödyntämisen edellyttämää kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta.   Oman varjonsa kehitykselle levittää myös rahoitusmallin uudistuminen. Korkeakoulujen välisten yhteistyöopintojen rahoitusosuuden kutistaminen yhteen prosenttiin johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa yhteistyöopintojen tuottamisen kannattavuutta joudutaan kriittisesti arvioimaan. Tällöin häviäjiä ovat nimenomaan opiskelijat.  

Yllättävää kehitystä saattaa kuitenkin tapahtua yliopistojen tarjoamien ristiin opiskelun mahdollisuuksien suhteen. Siinä missä ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhden yhteistyöopintopisteen arvon ennakoidaan painuvan reilusti alle sadan euron, yliopistojen rahoituksessa vastaavan yhteistyöpisteen arvo vuoden 2018 tuotetuilla yhteistyöopintopistemäärillä on 2021 rahoituksessa noin 750 euroa. Tästä kannattaa vinkata naapuriyliopistolle.

Savonia haluaa olla vastuullisesti vaikuttava ammattikorkeakoulu. Otamme nöyrästi opintoihimme kohdistuneen kiinnostuksen vastaan ja toivomme jatkossakin pystyvämme tuottamaan laajasti oppimisen kokemuksia niin Savonian omille opiskelijoille kuin laajemminkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu 

Korkeakoulut tasaveroisesti tietosuojalakiin

Korkeakoulut on huomioitava tasaveroisesti uudessa tietosuojalaissa esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa uudesta tietosuojalaista.

Eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojarikkomuksesta voidaan määrät seuraamusmaksu. Kansallisen lakiesityksen mukaan maksu koskisi ammattikorkeakouluja, mutta ei yliopistoja. Syy erilaiseen kohteluun on, että ammattikorkeakouluja ei lakiesityksessä tulkita itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi.

EU:n eri direktiiveissä julkisoikeudellisilla laitoksilla tarkoitetaan organisaatioita, jotka on perustettu vastaamaan yleisen edun mukaista tarvetta eikä niissä pääasiallisesti harjoiteta kaupallista tai teollista toimintaa. Lisäksi kysymys on pääasiallisesti valtion rahoittamasta toiminnasta.

Näillä perusteilla kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat Suomessa julkisoikeudellisia laitoksia, Arenen lausunnossa todetaan.

Arenen lausunto kokonaisuudessaan (pdf)

Arenen toimintakertomus 2022

Arenen viime vuosi oli tavallinen, epätavallinen vuosi. Se alkoi Koronan varjossa ja päättyi kiivaaseen vaalityöhön. Strategia hyväksyttiin alkuvuodesta, ja järjestömme sai siitä selvät sävelet vaalitavoitteiden asettamiseen ja pitkän aikavälin yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Vuoden aikana kehitimme erityisesti viestintää, jotta ammattikorkeakoulujen työn luonne, laajuus ja potentiaali aukeasi mahdollisimman monelle.

Arenen toimintakertomus 2022 >>

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman väliarviointi

Suomeksi

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman väliarviointi >>

På Svenska

Mellanutvärdering av yrkeshögskolornas program för hållbar utveckling och ansvarsfullhet >>

Ammattikorkeakoulut vauhdittavat yhteistyöllä vihreää siirtymää – kestävää koulutusta, vastuullista tutkimusyhteistyötä sekä hiilineutraalia omaa toimintaa

Photo by Annie Spratt on Unsplash

Ammattikorkeakoulujen yhteinen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma julkaistiin vuonna 2020. Nyt tehty väliarviointi osoittaa, että reilun kahden vuoden aikana ammattikorkeakoulut ovat tarttuneet ohjelman tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin kiitettävästi ja kokonaisuutena ammattikorkeakoulut ottavat nyt valtavia harppauksia tukeakseen yhteiskunnassa meneillään olevaa vihreää kasvua.

Ohjelman etenemisen arviointi toteutettiin sähköisenä kyselynä kaikille ammattikorkeakouluille marras-joulukuun vaihteessa vuonna 2022 suomeksi ja ruotsiksi. Kyselyn tavoitteena oli saada kokonaiskäsitys ohjelman etenemisestä ohjelman neljällä osa-alueella; koulutus, TKI, henkilöstö, hiilijalanjälki, saada tietoa tavoitteiden toteutumisesta ammattikorkeakouluissa sekä saada suuntaa Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön jatkotyöhön.

Kyselytutkimuksen tulokset ovat lupaavia ja yhteistyö on taas osoittanut voimansa. Ohjelmaan kirjatut lupaukset ovat pitäneet, tavoitteiden mukaisissa toimenpiteissä on edetty ja suunta on edelleen voimakkaasti nousujohteinen. Kaikki ammattikorkeakoulut ovat asettaneet entistä korkeammat tavoitteet kestävyys- ja vastuullisuustyössään vuoteen 2025 mennessä, ja tavoitteet on myös kuvattu konkreettisin esimerkein.

– Miltei kaikki ammattikorkeakoulut vastasivat kyselyyn, ja vastaamiseen oli myös osallistettu useita henkilöitä. Aihe koetaan selvästi tärkeänä ammattikorkeakouluissa, kertoo Jaana Tolkki, kyselyä koordinoineen Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön henkilöstötyöryhmän vetäjä. 

Kyselyn tulokset on koottu raporttiin ja ne antavat seuraavat askelmerkit ammattikorkeakoulujen kestävyys- ja vastuullisuustyöhön. Raportissa esitetään myös kehittämisehdotuksia ammattikorkeakoulujen yhteiseen jatkotyöskentelyyn.

– Haasteet kestävän kehityksen edistämisessä ovat yhteisiä. Tarvitsemme mittareita esimerkiksi ns. kädenjäljen seurantaan, jolloin arvioimme kestävyystyömme vaikuttavuutta ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaamisen ja TKI-toimintamme tuloksien kautta, kuvaa tutkimustuloksia analysoinut Taru Konst.

Kyselyä varten luotiin kestävän kehityksen viisiportaiset (alkava, edistyvä, hallittu, edistynyt, strateginen) kypsyystasokuvaukset, joiden avulla ammattikorkeakoulu voi asemoida oman kestävyys- ja vastuullisuustyönsä tason ja etenemisen.

– Jatkamme yhteistä työtä, jotta ammattikorkeakoulut jättävät tulevaisuudessa vieläkin suuremman vihreän kädenjäljen yhteiskuntaan. Potentiaali koulutuksen ja laajenevan tutkimuksen ja kehittämistyön kautta on valtava, lupaa ammattikorkeakoulujen kestävyystyötä vetävä rehtori Turo Kilpeläinen.

Tutustu Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman väliarviointiin ja siitä laadittuun raporttiin tästä >>

Tiukka viesti tulevalle hallitukselle: Koulutustason nosto ei onnistu ilman riittävää rahoitusta

Puolueet ovat luvanneet olla leikkaamatta koulutuksesta. Tämä on hyvä alku, mutta se ei riitä vielä koulutustason nostamiseksi. Kaikki osaaja- ja työvoimantarve-ennakoinnit kertovat samaa kieltä: korkeakoulutetuille on kasvava kysyntä. Tällä hetkellä 25-34 -vuotiaista n. 40 prosentilla on korkeakoulututkinto. Elinkeinoelämällä sekä työmarkkina- ja koulutusalan ammattilaisilla on yhtenevä käsitys siitä, että jatkossa korkeakoulututkinto tarvitaan vähintään puolille nuorista.

Korkeakoulujen rahoitusta on lisätty määräaikaisesti, jotta opiskelijamäärää ja koulutustasoa voidaan nostaa. Valitettavasti rahoitus on kattanut vain pienen osan uusien opiskelijoiden aiheuttamista kustannuksista.  Määräaikainenkin rahoitus loppuu jo ensi vuonna. Koulutustasotavoitetta on jo siirretty vuoteen 2035, mutta tavoite ei toteudu, ellei tuleva hallitus investoi tähän.

Koulutus- ja osaamistason nostaminen on Suomelle kohtalon kysymys. Yhteiskunnan vihreä siirtymä vaatii uutta osaamista ja työelämä uudistumista. Suomi on jäänyt jälkeen OECD-maiden koulutustasosta ja tutkintoja tuotetaan entistä pienemmällä rahalla. Opiskelijamäärien kasvu sekä 2010-luvulla toteutetut rahoitusleikkaukset ja korkeakouluindeksien jäädytykset ovat johtaneet siihen, että rahoitus tuotettua korkeakoulututkintoa kohden on laskenut vuosien 2011-2022 välillä yli 40 prosenttia. Suuntauksen jatkuessa se ei voi olla näkymättä koulutuksen laadussa ja valmistuneiden osaamisessa. Jo nyt opiskelijoiden jaksaminen on koetuksella ja tuen tarve suurempaa kuin aiemmin.

Jotta Suomi pääsee kiinni vihreään kasvuun ja pystyy tuottamaan hyvinvointia kansalaisilleen vanhenevallakin ikärakenteella, tarvitsemme sekä laajempaa että syvempää osaamista. Kasvavia tavoitteita ei voi saavuttaa pienenevillä resursseilla. Tulevan hallituksen tärkeimpiä ja kauaskantoisimpia tehtävä on päättää, kuinka koulutus- ja osaamistason nosto tehdään ja sitoutua myös rahoittamaan se.

4. Kulttuurituottaja on tapahtuma-alan moniosaaja – vieraana Sarianna Matikainen

Jakson vieraana kulttuurituottaja-alumni, Sarianna Matikainen. Kuinka hän päätyi opiskelemaan kulttuurituottajaksi? Mitä tapahtui valmistumisen jälkeen? Millaisen vinkin hän jakaa alaa pohtiville? Kuuntele jakso ja tutustu kulttuurituottajan alaan Sariannan johdolla.

Juontajana toimii dialogipäällikkö Minna Kaihovirta Metropoliasta.

Jakson käsikirjoittajat Minna Kaihovirta ja Nina Ylönen.

YouTube

Acast

Ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat tyytyväisiä koulutukseensa ja työuraansa

Photo by Glenn Carstens-Peters on Unsplash

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 85 prosenttia ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87 prosenttia on tyytyväisiä tutkintoonsa.

Valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn perusteella viisi vuotta sitten valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoon on kasvanut edellisestä vuodesta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 85 prosenttia ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87 prosenttia on vähintäänkin melko tyytyväisiä tutkintoonsa.

Tyytyväisyys tutkintoon on vahvasti yhteydessä vastaajan tyytyväisyyteen työuraansa. Vuonna 2017 tutkinnon suorittaneista 88 prosenttia oli vähintäänkin melko tyytyväisiä työuraansa. Tutkinnon antamat riittävät valmiudet työelämään, mahdollisuus hyödyntää osaamista työssä sekä työnantajan arvostus tutkintoa kohtaan vaikuttavat siihen, miten tyytyväisiä vastaajat ovat tutkintoon

Jo viidettä kertaa toteutettuun valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn vastasi melkein 11 000 vuonna 2017 ammattikorkeakoulututkinnosta tai ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta valmistunutta. Tämä on 41 prosenttia kaikista vuonna 2017 valmistuneista. Vastausprosentti kasvoi edellisestä kyselystä.

Uraseurantakysely lähetetään vuosittain kaikille AMK- ja YAMK-tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Vastauksia hyödynnetään mm. koulutuksen kehittämisessä ja uraohjauksessa.

Ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkosto järjestää 16.3.2023 tulosseminaarin valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksista (lisätietoa).

De som utexaminerats från yrkeshögskolorna är nöjda med sin utbildning och karriär

Photo by Glenn Carstens-Peters on Unsplash

85 procent av dem som avlagt yrkeshögskoleexamen och 87 procent av dem som avlagt högre yrkeshögskoleexamen är nöjda med sin examen.

Enligt yrkeshögskolornas riksomfattande karriäruppföljningsenkät är de som utexaminerats för fem år sedan nöjdare med sin examen jämfört med de som utexaminerats året innan. 85 procent av dem som avlagt yrkeshögskoleexamen och 87 procent av dem som avlagt högre yrkeshögskoleexamen är åtminstone ganska nöjda med sin examen.

Belåtenheten med examen har ett starkt samband med hur nöjd respondenten är med sin karriär. År 2017 var 88 procent av dem som avlagt examen åtminstone ganska nöjda med sin karriär. Faktorer som påverkar hur nöjda respondenterna är med sin examen är tillräckliga färdigheter som examen ger för arbetslivet, möjligheten att utnyttja kompetensen i arbetet samt arbetsgivarens uppskattning för examen.

Nästan 11 000 personer som avlagt yrkeshögskoleexamen eller högre yrkeshögskoleexamen under 2017 besvarade den riksomfattande karriäruppföljningsenkäten som genomfördes redan för femte gången. Detta är 41 procent av alla utexaminerade under 2017. Svarsprocenten ökade jämfört med föregående enkät.

Karriäruppföljningsenkäten skickas årligen till alla som avlagt YH- och HYH-examen. Karriäruppföljningsenkäten ger aktuell information om utexaminerades karriärer och arbetsmarknadssituationen, tilläggsutbildning samt om hur studierna motsvarar arbetslivet. Svaren utnyttjas bl.a. i utvecklingen av utbildningen och i karriärvägledningen.

Yrkeshögskolornas karriäruppföljningsnätverk ordnar den 16 mars 2023 ett resultatseminarium om resultaten av den riksomfattande karriäruppföljningsenkäten (mer information).

Yhteishaku alkaa – tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 15.3. ja päättyy torstaina 30.3. klo 15. Yhteishaussa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2023 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Kevään toisessa yhteishaussa ammattikorkeakouluilla on mukana 806 hakukohdetta ja tarjolla yli 27 000 aloituspaikkaa. Aloituspaikkoja on tarjolla ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin 22 329 ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtaviin koulutuksiin 4 860. Yhteishaussa voi hakea päivätoteutuksena, monimuotototeutuksena sekä verkko-opintoina järjestettäviin koulutuksiin.

Yhteishaussa on mukana 22 ammattikorkeakoulua. Poliisiammattikorkeakoulu ja Högskolan på Åland järjestävät omat erilliset hakunsa.

AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin opiskelijat valitaan pääsääntöisesti todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen perusteella. Keväällä 2023 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen on tarjolla yli 10 500 aloituspaikkaa todistusvalinnassa ja lähes 8 400 aloituspaikkaa AMK-valintakokeessa. 

Todistusvalinnalla valittavien osuus vaihtelee ammattikorkeakouluittain ja hakukohteittain, mutta keskimäärin todistusvalinnalla valitaan hieman yli puolet opiskelijoista. Todistusvalinnassa on erikseen aloituspaikat suomalaisella tai kansainvälisellä ylioppilastutkintotodistuksella sekä ammatillisella perustutkintotodistuksella hakeville. Todistusvalinnan hakukohteet ja aloituspaikkojen määrät ammattikorkeakouluittain on koottu ammattikorkeakouluun.fi-sivustolle.

Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista AMK-valintakoetta. AMK-valintakoe järjestetään ammattikorkeakoulujen osoittamissa tiloissa touko-kesäkuun vaihteessa. Valintakoetilaisuuksia järjestetään viitenä päivänä yhteensä yhdeksänä koekertana usealla eri paikkakunnalla. Suorituspaikkoja on tarjolla lähes 71 000. Hakija valitsee kokeen suorituspaikan ja -ajan yhteishaun hakulomakkeella tarjolla olevista vaihtoehdoista. Lisätietoa kevään toisesta yhteishausta löytyy ammattikorkeakouluun.fi-sivustolta.

Tärkeitä päivämääriä:

  • Kevään toinen yhteishaku korkeakouluihin 15.−30.3.2023. 
  • Todistusvalinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 29.5.2023.
  • AMK-valintakoe järjestetään 29.5.–2.6.2023.
  • Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 7.7.2023.
  • Opinnot alkavat elo-syyskuussa 2023.

Gemensam ansökan börjar – över 27 000 nybörjarplatser vid yrkeshögskolorna

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

I vårens andra gemensamma ansökan erbjuder yrkeshögskolorna 806 ansökningsmål och över 27 000 nybörjarplatser. På utbildningarna som leder till yrkeshögskoleexamen finns det 22 329 platser. På utbildningarna som leder till högre yrkeshögskoleexamen (HYH) finns det 4 860 platser. I gemensam ansökan kan man söka till utbildningar som ordnas som dagstudier, flerformsstudier eller nätstudier.

Tjugotvå yrkeshögskolor deltar i gemensam ansökan. Polisyrkeshögskolan och Högskolan på Åland ordnar egna separata ansökningar.

Antagningen av studerande till utbildningarna som leder till yrkeshögskoleexamen sker huvudsakligen på basis av betyg och YH-urvalsprovet. Våren 2023 erbjuds över 10 500 nybörjarplatser i betygsantagningen, medan nästan 8 400 nybörjarplatser besätts på basis av YH-urvalsprovet.

Andelen som antas på basis av betyg varierar mellan yrkeshögskolorna och ansökningsmålen, men i genomsnitt antas drygt hälften av de studerande på basis av betyg. I den betygsbaserade antagningen finns det skilda kvoter för sökande som har en finländsk eller internationell studentexamen och sökande som har en yrkesinriktad grundexamen. Yrkeshögskolornas ansökningsmål och antalet nybörjarplatser i den betygsbaserade antagningen finns listade på webbplatsen yrkeshogskolestudier.fi.

Majoriteten av yrkeshögskolornas ansökningsmål använder yrkeshögskolornas gemensamma digitala YH-urvalsprov. YH-urvalsprovet ordnas i månadsskiftet maj-juni i utrymmen som yrkeshögskolorna anvisar. Urvalsprovstillfällen erbjuds vid totalt nio tidpunkter under fem dagar på olika orter. Sammanlagt erbjuds det plats för ca 71 000 deltagare. Den sökande väljer tidpunkt och plats för provet bland de alternativ som finns på gemensam ansökans ansökningsblankett. Tilläggsinformation om vårens andra gemensam ansökan finns på webbplatsen yrkeshogskolestudier.fi.

Viktiga datum: 

  • Vårens andra gemensamma ansökan till högskolorna 15.3–30.3.2023.
  • Resultaten i den betygsbaserade antagningen publiceras senast 29.5.2023.
  • YH-urvalsprovet ordnas 29.5–2.6.2023
  • Alla antagningsresultat publiceras senast 7.7.2023.
  • Studierna inleds i augusti-september 2023.

Valtakunnalliset AMK-päivät järjestetään Laureassa 3.-4.5.2023

Ammattikorkeakoulusektorin suurin vuosittainen tapahtuma kokoaa tänä vuonna tapahtumakävijät Laureaan, Leppävaaran kampukselle Espooseen. Päivillä innostutaan yhdessä digitaalisuudesta, hyvinvoinnista sekä kansainvälisyydestä.

Valtakunnalliset AMK-päivät toteutetaan tänä vuonna kattoteemoilla digitaalisuus, hyvinvointi ja kansainvälisyys. Kattoteemat rytmittävät päivien kulkua sekä määrittävät työpajatyöskentelyn suunnan. Tapahtuman yhteisen ohjelman lisäksi aikatauluun on sisällytetty työpajatyöskentelyä innopajoissa, joissa innostutaan pedagogiikka-, turvallisuus- tai TKI-teemasta.

Innopajoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja, jaetaan toimivia käytänteitä ja etsitään uusia ratkaisuja arjen tuomiin haasteisiin korkeakoulutoiminnan kehittämiseksi. Innopaja valitaan ilmoittautumisen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voit osallistua rennompaan ohjelmaan ilman työpajaohjausta. Vaihtoehtoisessa oheisohjelmassa on esillä näytteilleasettajien case-esimerkkejä, puheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä tutustumista Laurean Living Lab -tiloihin.

Etäosallistujana voit seurata innopajojen aikana oheisohjelmaa auditoriosta streamattuna, sillä innopajoissa ei ole etäosallistumismahdollisuutta. Huomioithan, että 3.5. iltapäivän oheisohjelmaa ei streamata.

Ilmoittautuminen ja tapahtuman tarkempi ohjelma löytyy AMK-päivien tapahtumasivulta: https://www.laurea.fi/amk-paivat-2023

123...84Sivu 1 / 84

Tuoreimmat uutiset

Arene Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on korkeakoulupolitiikan edunvalvoja ja vaikuttaja sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi. Arene palvelee ammattikorkeakouluja luomalla edellytyksiä korkeatasoiselle työelämälähtöiselle korkeakoulutukselle ja TKI-toiminnalle.
Ota meihin yhteyttä: info@arene.fi

SUOSITUIMMAT SISÄLLÖT

SUOSITUIMMAT KATEGORIAT

© Designed by G-Media Group