Koko sosiaali- ja terveydenhuolto nojaa vahvasti näyttöön, käytännön osaamiseen ja kokemukseen.  Sektorin kustannuksista merkittävä osa näyttää syntyvän reaktiivisista toimenpiteistä, jotka olisi voitu välttää ohjauksen ja hoidon oikea-aikaisuudella. Samalla toimenpiteet olisivat olleet kevyempiä hoidettavalle ja edullisempia koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Järjestelmän kantokyvyn määrittää, miten käytännön osaaminen, teknologia ja oikea-aikaisuus voisivat kohdata nykyistä paremmin.

Paperiteollisuudessa on jo vuosikymmeniä käytetty dataa ja tekoälyä ennustamaan milloin koneen osan hajoamisen riski on kasvanut. Osan vaihtaminen ennen rikkoontumista on kustannustehokkaampaa kuin pysäyttää koko tehdas. Niin ikään vikaantumisen syyn löytäminen on tärkeämpää kuin vaihtaa vahingoittuneita osia toistuvasti.

Tekoäly ja data mahdollistavat oikea-aikaisen ja usein myös ennakoivan puuttumisen myös terveydenhuollon prosesseissa. Entä jos keskittäisimme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksemme tuomaan teknologian ja tutkimuksen havainnot hoitotyön kehittämiseen työelämälähtöisesti?

Esimerkiksi pitkäaikaissairauksia sairastavien hoitotyössä kliinisesti erikoistuneiden ja laajavastuisten hoitotyön asiantuntijoiden työn on osoitettu vaikuttavan hoidon tuloksiin. Turvallisuus, tuloksellisuus, tehokkuus ja asiakastyytyväisyys paranivat kaikki. Ehkäisevässä terveydenhuollossa on terveydenhoitajilla merkittävä rooli väestön terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Lääkärien ja hammaslääkärien määrä ja vastaanottojen lisääminen eivät siis yksin ratkaise terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja hoitoon pääsyä.

Asukaskohtainen terveydenhuollon nettokustannus noussut 38 % kymmenen vuoden aikana

Valtaosa suomalaisista äänestää pian hyvinvointialueiden päättäjistä. Heille lankeaa visainen pähkinä päättää, miten terveydenhuoltoa kehitetään. Haasteen vaikeutta kuvaa, että vuonna 2020 tulevien hyvinvointialueiden vuosittaiset ja asukaskohtaiset nettokustannukset vaihtelivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 3081 euron ja 4768 euron välillä. Vielä merkittävämpänä voi pitää lukua 38,4 %, joka on nettokustannusten keskimääräinen kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Järkevämpi tekeminen edellyttää jatkuvaa olemassa olevan tekemisen kriittistä arviointia. Esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitajien sekä lääkäreiden välistä työnjakoa on kehitettävä potilaiden ohjauksessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportin 11/2021 mukaan lääkärikäynnit ovat vähentyneet samaisena kymmenen vuoden aikana. Syynä ei näyttäisi olevan yksin lääkäripula, vaan työajan kohdentuminen muuhun kuin tuottavaan työhön.

Terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen edellyttää lisää työelämälähtöistä tutkimusta 

Uutta – ja ennen kaikkea tarvelähtöistä – teknologiaa hyödyntävä terveyden- tai sairaanhoitaja tarjoaisi laajemman, paremman ja vieläpä kustannuksiltaan nykyistä tehokkaamman palvelun. Jotta Ihmiset saavat kokonaisvaltaista, korkeatasoista ja oikea-aikaista sekä ihmislähtöistä hoitoa on panostettava paitsi sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden lukumäärään myös osaamisen hyödyntämiseen ja heidän hyvinvointiinsa-. Tämä vaikuttaa sekä työvoiman saantiin että työvoiman pitämiseen työssä.

Viime vuonna ammattikorkeakoulut saivat rahoitusta terveydenhuollon kehittämiseen yhteensä noin 58 miljoonaa euroa. Alle 10 euroa jokaista suomalaista kohti siihen työhön, jonka tuloksia meistä jokainen tarvitsee ja hyödyntää. Työelämälähtöinen tutkimus tarvitsee tätä paremmat resurssit ja puitteet.

Taustalla on julkista terveydenhuoltoa laajempi haaste eli koko julkisen sektorin tuottavuuden kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen merkitys työelämänläheisestä TKI-työstä tunnistetaan kansainvälisesti. Tutkimusrahoituksia kohdennettaessa painottuu kuitenkin usein vain akateeminen ja teoreettinen perustutkimus. Tarvitsemme molempia. Uskon, että terveydenhuollon tulevaisuus riippuu pitkälti soteosaajien mahdollisuuksista kehittää osaamistaan, ja sitä kautta omaa, koko työyhteisön ja alansa työtä.

Matti Sarén
Rehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Arenen hallituksen jäsen