Korkeakoulut tarvitsevat vuoteen 2030 ulottuvan rahoitussuunnitelman korkeakoulutuksen laajentamiseen, esittävät Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto. 

-Korkeakoulutuksen tarjoaminen yhä useammalle ja läpäisyn parantaminen eionnistu ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta, järjestöjen kannanotossa todetaan.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema korkeakoulujen tutkintotavoitteiden nostaminen 2020-luvulla edellyttää korkeakouluilta aloituspaikkojen ja opiskelijamäärien lisäystä. Tämän toteuttamiseen korkeakoulut tarvitsevat vuoteen 2030 ulottuvan rahoitussuunnitelman.  

Kannanotossa korostetaan, että vuoden 2020 talousarvioesitykseen kirjattu kertaluontoinen rahoituksen tasokorotus ja kustannustason nousuun vastaavat indeksikorotukset eivät mahdollista korkeakoulutetun väestön määrän kasvattamista esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Tehdyillä rahoituspäätöksillä vasta paikataan menneiden vuosien leikkauksia, jotka ovat johtaneet mm. henkilöstön määrän merkittävään vähenemiseen. 

Vain riittävillä resursseilla varmistetaan, että koulutuksen laatu ei laske opiskelijamäärien kasvaessa ja että kaikkia opiskelijoita pystytään tukemaan opinnoissaan.  

Korkeakoulujen rahoituksen pitkäjänteinen parantaminen onkin nähtävä välttämättömänä investointina kilpailukykyyn, korkeaan työllisyyteen ja koko suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan 

Ammattikorkeakoulut ovat tehostaneet toimintaansa äärimmilleen 

Ammattikorkeakoulut ovat tehostaneet toimintaansa 2010-luvulla. Vuonna 2009 AMK- ja YAMK-tutkintoja sekä ammatillisia opettajia valmistui 21 015. Vuonna 2018 valmistuneita oli jo 29 092. Samalla tutkintoa kohti laskettu rahoitus on laskenut 30 prosenttia.  

Vuonna 2009 ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitus yhtä valmistunutta kohti oli 40 401 euroa, mutta vuonna 2018 enää 28 411 euroa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa korkeakouluille lähettämään kirjeen mukaan vuonna 2030 ammattikorkeakouluista pitäisi valmistua 34250 AMK- ja YAMK-tutkintoa sekä ammatillista opettajaa. Esitys tarkoittaa 17 prosentin lisäystä AMK-tutkintoihin, 44 prosentin lisäystä YAMK-tutkintoihin ja 4 prosentin vähennystä ammatillisiin opettajiin.  

Arenessa lasketaan, että rahoituksen pitäminen edes vuoden 2018 tasolla edellyttäisi 147 miljoonan euron korotusta ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Toistaiseksi luvassa on vain 20 miljoonan euron tasokorotus vuonna 2020. Tämän lisäksi tarvitaan indeksikorotukset rahoituksen ostovoiman turvaamiseksi. 

-Näin suuri toiminnan laajentaminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusohjelmaa, johon korkeakoulut voivat luottaa, todetaan Arenen eduskunnan sivistysvaliokunnalle antamassa lausunnossa julkisen talouden suunnitelmasta  

Unifi, Arene, SYL ja SAMOK: Tutkintotavoitteiden nostaminen edellyttää vuoteen 2030 ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa – vain siten voidaan turvata koulutuksen laatu >>

Lausunto VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020-2023 >>

Arenen lausunto HE 29/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 >>